Virroilla asuvalle crosskart-kuljettaja Jarkko Aroselle kausi 2021 oli menestyksekäs. Menestys ei tullut kuitenkaan helpolla, sillä kauteen mahtui menestyksen vastapainoksi myös monenlaisia vastoinkäymisiä. Vastoinkäymisistä pahimman Aronen koki kuitenkin jo parinkymmenen vuoden ikäisenä.
Kun kuluvaa vuotta on jäljellä enää parisen kuukautta, on crosskartissa sarjat ja kilpailut saatu jo päätökseen. Jarkko Aroselle, 32, päättynyt kausi oli kirjaimellisesti vaikeuksien kautta voittoon -kausi, sillä sen verran paljon Virroilla asuvalle autourheilijalle mahtui tähän vuoteen menestyksen vastapainoksi vastoinkäymisiä.
– Se mikä ei tapa, vahvistaa, Aronen nosti UrheiluUutiset Motorsportin haastattelussa esiin tuon vanhan sanonnan, joka kuvastaa hyvin juuri Arosen päättynyttä kautta.
Kun crosskartissa ajettiin edellisen kerran SM-sarjaa vuonna 2019, Aronen sijoittui kuninkuusluokan loppupisteissä sijalle 11. Tänä vuonna Aronen teki huiman nousun kahden vuoden takaiseen tulokseen, kun tuloksena oli SM-pronssi. Äärimmäisen kovatasoiseen Pohjoismaiden mestaruussarjaan RallyX Nordiciin Aronen osallistui ensimmäistä kertaa urallaan ja kahden palkintosijoituksen myötä sijoitus loppupisteissä oli suomalaiskuljettajista paras, kuudes.
– Ylivoimaisesti paras kausi! Ei tätä voi edes verrata aiempiin, tämä kausi oli ihan omaa luokkaansa. Kun ensimmäiseen kesäsarjan kilpailuun lähdettiin, niin en osannut tälläistä odottaa, talvella Suomessa crosskartin jääratacupissa kolmanneksi sijoittunut Aronen myöntää.
Arosen RallyX Nordic -kausi käytiin läpi aiemmin tänään julkaistussa kausikertauksessa ja ennen kuin sukellamme SM-sarjan kauden 2021 tapahtumiin Arosen silmin katsottuna, lienee aluksi hyvä ensin tutustua Aroseen tarkemmin, isolle autourheilua seuraavalle yleisölle hän kun on vielä ehkä kuitenkin hieman vieraampi nimi.
Jarkko Aronen aloitti autourheilun 15-vuotiaana jokamiehenluokassa. Jos yleensä autourheilussa poika tai tyttö seuraa isänsä jalanjälkiä, niin Arosen perheessä ne jalanjäljet Jarkolle piirsi veli.
– Isoveli sai isältä jokkisauton ja alkoi ajelemaan nuorten luokassa. Itse olin vielä niin nuori, etten saanut vielä kilpailla, mutta silloin parin vuoden päästä pääsisin mukaan jos kiinnostus heräisi. No siihen asti olin pelannut aktiivisesti jääkiekkoa, mutta kyllähän siinä sitten niin kävi, että jääkiekko jäi ja autourheilu tuli tilalle, Aronen muistelee nuoruusvuosiaan.
Arosen päättäväisyys ja kova menestymisennälkä tulivat esiin jo nuorella iällä.
– Hyvin pian ensimmäisenä vuonna nuorten luokasta siirryin ajamaan tamperelaisen veljesporukan, Kosken Pasin, Petron, Petterin, sekä Panun, Dalton’s Racing Teamiin. Heidän kanssaan ajettiin kyläkisoja ja siitä se sitten lähti. Isoveli oli ajanut itsensä jokamiehenluokassa nuorten SM-kisoissa kuudenneksi, niin sanoinkin hänelle, että tulen ajamaan paremman sijoituksen, Aronen naurahtaa.
Jarkko Aronen (kesk. valkoinen paita) kilpaili tänä vuonna Team Speedweekend Finland -tiimissä (Kuva: Jenna Huotari).
“Opeteltiin oikeanpuolen koordinaatioita uudestaan”
Tilaisuus veljen kuudennen sijan päihittämiseen tuli vuonna 2006.
– Petro teki minulle viimeisiin nuorten SM-kisoihin kunnon auton. Kaikki muut lähdöt voitin ja kun A-finaaliin mentiin, niin kolmen joukossa menin ensimmäiseen mutkaan ja hienosti alkoi jo sisäkurvi näkymään, kun kaksi ensimmäistä meni pihalle. Ajattelin, että pääsen tuikkaamaan sieltä. No sitten meni takaiskari poikki, siitä kahdelle pyörälle ja vatukkoon.
Samaisessa A-finaalissa mukana oli muuten myös Henri “Henkka” Haapamäki, rallicrossin kaksinkertainen Suomen mestari, joka on 20 päivää Arosta vanhempi. Haapamäen taival 15 vuotta sitten päättyi kaatoon A-finaalissa ja seitsemänteen sijaan, kun taas Aronen ylsi tavoitteeseensa ja kukisti kuin kukistikin veljensä sijoituksen, vaikka A-finaalin alku ei hyvin sujunutkaan.
– Keräsin itseni ja päätin, että minun on pakko olla vähintään viides. No nousin sitten seitsemänneltä sijalta viidenneksi ja olin sijan verran parempi kuin veli. Pidin puheeni kaikesta huolimatta.
Reilun sadan kuljettajan joukossa viides sija oli kova suoritus ja Arosen ura olikin teini-iässä vahvassa myötätuulessa, kunnes 20-vuoden ikäisenä, kesken tärkeään kilpailuun valmistautumisen, tapahtui jotain sellaista mikä toi ajamiseen ja kilpailemiseen lähes seitsemän vuoden mittaisen tauon.
– Olin yleisessä luokassa ajanut jokkista jonkin verran kyläkisoissa, kunnes sain elämäni ensimmäisen kutsun lähteä yleisen luokan SM-liigakilpailuihin. Tein Petron avustuksella auton, joka oli erittäin lupaava. Missään ei oltu säästelty ja kaikki oli viimeisen päälle. Sitten kävi niin, että kun tein siihen autoon jarruputkia, niin kesken kaiken tuli pienimuotoinen verenkiertohäiriö aivoihin.
Vakavan sairauskohtauksen myötä Arosen elämässä moni asia muuttui.
– Siitä lähti sellainen aika iso lumipalloefekti liikkeelle. Sairaalassa oltiin ja ajokortti lähti poliisille vähäksi aikaa. Opeteltiin oikeanpuolen koordinaatioita uudestaan. Siinä vaiheessa myin sitten kilpa-autot pois ja Liiga jäi sitten ajamatta.
Aronen toipui aivojen verenkiertohäiriöstä täysin ja on sen jälkeen pystynyt elämään täyttä, normaalia elämää.
– Mitä se jätti minuun oli se, että periksi ei anneta! On se ollut osa minun luonnetta aina, mutta tuo kokemus vain vahvisti sitä. Kaikki mihin lähdetään ja mitä tehdään, niin se tehdään sitten täysillä. On se sitten työelämässä, perhe-elämässä tai autourheilussa, niin jos ei asioita pysty tekemään täysillä, niin sitten pysytään kotona ja haravoidaan vaikka pihaa, Aronen korostaa.
Toivuttuaan sairauskohtauksesta Aronen toimi arvostetussa jokamiehenluokan EVK-Liigassa Daltonien joukkueenjohtajana, saavuttaen kaksi voittoa, sekä yhden kakkossijan.
– Ratin taakse paluu tapahtui niin, että kävin ajamassa jokkista pari kisaa kavereiden autoilla. Siitä se sitten tuli uudestaan, että haluan ajaa.
Se miksi lajiksi valikoitui crosskart eikä esimerkiksi rallicross, Arosella nostaa esiin kaluston ylläpitokustannukset, jotka crosskartissa ovat selkeästi pienemmät. Lajin parhaiksi puoliksi Aronen nostaa esiin vauhdin, sekä kilpakaverit. Ensimmäisen kosketuksensa crosskart-autoon Aronen sai aikoinaan Hyvinkään radalla.
– En muista mikä taho niitä testipäiviä siellä järjesti, mutta 50 eurolla sai ajaa muutaman kierroksen. Kävin siellä ajamassa parikymppisenä ja silloin jo päätin, että sitten joskus ostan tälläisen auton.
Jarkko Aronen kohensi vuoden 2019 SM-loppusijoitustaan kahdeksalla pykälällä tänä vuonna (Kuva: Jenna Huotari).
“Pää pysyi kasassa ja ajoin ne tarvittavat sijoitukset”
Crosskartin SM-sarjaa ajettiin tänä vuonna Joensuussa, Honkajoella, Karstulassa, Oulussa, sekä Vilppulassa. Aronen ei kauteen lähdettäessä kuumimpiin mitalisuosikkeihin lukeutunut, mutta ennen SM-avausta Höljesistä tullut RallyX Nordic -sarjan osakilpailun kolmas sija teki Arosesta vähintäänkin “mustan hevosen”. Kauden avauksesta Joensuusta tuli Aroselle lopulta painajainen, joka oli lähellä jopa päättää koko kauden.
– Ensimmäinen lähtö ja ensimmäinen mutka, kaadoin auton viisi kertaa katon kautta ympäri. Auto meni aivan tuhannen päreiksi. Ambulanssista kun pääsin pois, niin sanoin varikolla, että valitettavasti Aronen on tästä eteenpäin sivussa. Minulla ei riitä paukut laittaa autoa täysin kuntoon siinä ajassa missä kilpailuja oli tulossa, Aronen muisteli toukokuun viimeisen viikonlopun pettymyksen hetkiä.
Arosen puheissa korostuu haastattelun aikaan moneen kertaan se päättäväisyys millä hän autourheilu-uraansa eteenpäin vie ja sanoista “luovuttaminen” ei tämän miehen sanavarastoon kuulu. Luovuttamisesta ei ollut kyse Joensuussakaan, kun Aronen ilmoitti, että kausi olisi hänen osaltaan tässä. Realiteetit vain piti ottaa siinä kohtaa huomioon.
– Pitää tiedostaa se raja, kuinka pitkälle olet valmis menemään ennen kuin luovutat ja minä en luovuta ennen kuin on pakko. Jos rahallisesti jotain ei pysty korjaamaan, niin sittenhän se on pakko luovuttaa, Aronen muistuttaa.
Avun tarve todellakin oli kiireellinen, sillä seuraava kilpailu, RallyX Nordic -sarja ja Oulun kaksi osakilpailua, olivat edessä jo seuraavana viikonloppuna. Apuun nousivat Huuhka Groupin Jari Huuhka, sekä Olavi Suono ja Alm.
– Minulle tultiin sanomaan, että ota ihan kaikki osat mitä tarvitset ja laitat sen auton sellaiseen kuntoon, että se on kilpailukykyinen uudestaan. Me hoidetaan kaikki, Aronen lähes herkistyy muistellessaan saamaansa tukea vaikealla hetkellä.
Auto saatiin kuin saatiinkin lopulta kuntoon ja Aronen pokkasi Oulusta kauden toisen RallyX Nordic -palkintosijoituksensa. Oulun jälkeen edessä oli keskittyminen SM-sarjan neljään viimeiseen osakilpailuun ja koska Arosen osalta Joensuu oli päättynyt rajuun kaatoon, ei neljässä viimeisessä osakilpailussa enää huonoon tulokseen ollut varaa, jotta mitalimahdollisuus säilyi loppuun asti.
– Joensuusta tuli yksi SM-piste, mutta en kuitenkaan luovuttanut. Seuraavat kilpailut oli minulle tutuilla radoilla, tiedän autoni vahvuudet ja jokaisella niistä radoista oli tiettyjä osa-alueita, missä minun autoni on erittäin hyvä. Olihan se vaikeaa, kun tiesi, että muilla on varaa epäonnistua yhdessä kilpailussa ja itse piti onnistua kaikissa neljässä jäljellä olevassa kilpailussa, että olisi mahdollisuuksia minkäänlaiseen SM-mitaliin.
Kauden neljä viimeistä SM-kilpailua toivat Aroselle onnistumisia, eikä toista pettymystä enää nähty, joten neljä hyvää tulosta peräkkäin nostivat hänet lopulta SM-pronssille. Suomen mestaruuden Xtrem-luokassa voitti Jami Kalliomäki ja SM-hopean nappasi SM-mitalien Suomen ennätysmies Joni-Pekka Rajala, jolle Aronen hävisi lopulta vain yhdellä pisteellä.
– Peter Helenius opetti näkemään asioita eri tavalla, unohtamaan kaiken stressaamisen ja keskittymään oikeisiin asioihin, kun valmistauduttiin kilpailuihin. Pää pysyi kasassa ja ajoin ne tarvittavat sijoitukset. Siihen tuli niin kova rutiini siihen ajamiseen, luotti itseensä sataprosenttisesti, mutta ei antanut kuitenkaan mennä sen luottamuksen yli. Timo Laapotti sanoi sen osuvasti, että “Jarkko muista, kehitys loppuu tyytyväisyyteen”.
Kohti kautta 2022 kovin tavoittein
Team Speedweekend Finland -tiimi, sekä kesken kauden Arosen tukijaksi tullut kokenut ja menestynyt kilpa-autoilija Peter Helenius saavat Aroselta runsaasti kehuja menestyksekkään kauden päätteeksi.
– Heleniukselle täytyy nostaa hattua, että jaksoi jeesata ja puhua suoraan, kertoa missä mennään vikaan. Ei voi ajatella, että tälläisessä lajissa menestytään ilman vastoinkäymisiä. Taustatuki mitä olen saanut Speedweekend-tiimiltä, se yhdessä tekeminen aktivoi sen ja löysi itsestään sellaisia asioita mitä ei tiennyt edes olevan olemassa. Porukan paine teki hommasta niin hauskaa, että sitten vain palaset alkoi loksahdella kohdalleen, Aronen taustoitti.
Niitä menestyksen avaimia pohdittaessa Aronen nostaa esiin myös täksi vuodeksi käyttöön tulleen uuden auton.
– Tottakai menneisiin vuosiin erona oli myös se, että auto vaihtui, kun tuli uudempi Speedcar, joka on huomattavasti nopeampi kuin vanhempi Xtrem-malli. Laapotin, sekä JL Biken Lauri Fröjdmanin apu auton kilpailukykyiseksi saattamisessa ja tekniikkapuolen parantamisessa, kyllä ne sieltä lähti kulminoitumaan asiat. Aloin itse huomaamaan, että täällähän on mahdollista ajaa niitä finaalipaikkoja ja palkintosijoituksia.
Ja kun auton säätöjen kanssa ei tarvinnut tuskailla kilpailuviikonloppuina, lajissa missä muutenkin radalla käytettävä aika kilpailuissa on varsin minimaalista, sai kuljettaja suunnata kaiken keskittymisensä siihen olennaiseen, eli ajamiseen.
– Löysin Frassen (Alm) ja Laapotin avustuksella autooni erittäin hyvät säädöt, joilla ajettiin kausi läpi. Ehkä se, että säädöt löytyi alustaan ja saatiin moottorista voimaa, kaikki natsasi, niin sai unohtaa säätämisen ja keskittyä vain ajamiseen ja sen parantamiseen. Sitä kautta se tuli, että tuli palkintosijoituksia ja pystyi ajamaan kärjen vauhdissa, Aronen arvioi.
Ensi kauden rakennustyö on Arosen osalta parhaillaan käynnissä ja tarkoituksena olisi ajaa tämänvuotiseen tapaan myös ensi vuonna niin RallyX Nordic -sarjassa, kuin myös SM-sarjassa.
– Jos siihen päästään ja löydän tarpeeksi yhteistyökumppaneita, niin sen jälkeen tavoite on olla nopein suomalaiskuljettaja Nordicissa, sekä sen lisäksi voittaa Suomen mestaruus. Kaudesta 2021 haluan kiittää erittäin paljon ensinnäkin tiimin kuljettajia, sekä Frassea, Mika-Matias Huttulaa, Heleniusta, sekä tottakai kotijoukkoja.
Tulevat vuodet Aronen aikoo keskittyä vielä täysillä kilpailemiseen crosskartissa, mutta pohdittaessa tilannetta esimerkiksi viiden vuoden päästä, katseet kääntyvät perheen jälkikasvuun.
– Näen itseni viiden vuoden päästä mekaanikkona, autonrakentajana ja tiimipäällikkönä omalle pojalleni. Seitsemän vuotias poikani Lenni ajaa tällä hetkellä crosskartia Mini-luokassa ja todennäköisesti viiden vuoden päästä ajetaan Xtrem Junior -luokkaa, Aronen päätti.
Crosskartin SM-sarja ja Xtrem-luokan loppupisteet 2021
1) Jami Kalliomäki (TUA) 109
2) Joni-Pekka Rajala (NoorUA/MK) 99
3) Jarkko Aronen (JoeUA) 98
4) Jimi Kalliomäki (V-SUA) 94
5) Pasi Penttinen (JoeUA) 92
6) Riku Huuhka (HyUA) 87
7) Mika-Matias Huttula (JärvisUA) 79
8) Valtteri Koski (NokUA) 59
9) Mika Kangasaho (P-HUA) 52
10) Timo Laapotti (JoeUA) 52
Teksti: Jari Hotti, UrheiluUutiset Motorsport
toimitus@urheiluuutiset.com
Jarkko Aronen koki Höljesissä tunneskaalan ääripäät – “Käännekohta koko vuodelle”
Facebook kommentit