Huikea voitto ja mestaruusmahdollisuus, josta ei ole puhuttu – “Fantastinen hetki”

14.2.2021 / 19:10
Harri Rovanperä saavutti kuljettajana 15 palkintosijoitusta rallin MM-sarjassa (Kuva: Jari Hotti).

[ A- ] / [ A+ ]

Harri Rovanperän ralliautoilijan uran ehdoton tähtihetki koettiin Ruotsin MM-rallissa 11. helmikuuta vuonna 2001.

Seatin vetäydyttyä pois rallin MM-sarjasta kauden 2000 jälkeen, oli 34-vuotiaalla Harri Rovanperällä edessään uudet haasteet. Rovanperä oli edustanut Seatin tehdastallia vuodesta 1997 lähtien ja WRC-autolla MM-ralleja kertyi tuona aikana yhteensä 20 kappaletta. Siinä missä hyvät tulokset heikolla kalustolla jäivät tekemättä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, Walesin kolmas sija 1999, nousi Rovanperän jatkon kannalta vuoden 2000 Suomen MM-rallin kolmas sija isoon arvoon.

Rovanperä ajoi vuoden 2000 Suomen MM-rallissa yksityistiimin Toyotalla kolmanneksi ja kun samaisella autolla tuli aiemmin keväällä Portugalista neljäs sija, sai Rovanperän manageri Timo Jouhki neuvoteltua suojatilleen seitsemän MM-rallia käsittävän sopimuksen kaudelle 2001. Uusi talli oli Peugeot, joka heti ensimmäisellä täydellä kaudellaan 2000 paluunsa jälkeen vei nimiinsä niin autonvalmistajien, kuin kuljettajienkin maailmanmestaruudet.

Rallin MM-sarja kauden 2001 osalta avattiin perinteiseen tapaan Monte Carlosta ja Rovanperän kauden ensimmäinen kilpailu, sekä Peugeot-debyytti tapahtui kauden toisessa osakilpailussa Ruotsissa. Rovanperälle edessä oli uran kolmas Ruotsin MM-ralli WRC-auton ratissa ja siinä missä aiemmat kaksi starttia Seatilla länsinaapurimme talvirallissa tarjosivat mahdollisuuden lähinnä ajaa jäännöspisteistä, Peugeotin myötä Rovanperällä oli allaan todellinen voittaja-auto.

Tosin ennen kilpailua ei Rovanperän kohdalla voitosta puhuttu, kantoivathan Peugeot-tallin suurimmat menestyspaineet harteillaan kaksi rallin maailmanmestaria, Marcus Grönholm ja Didier Auriol. Ranskalainen tosin starttasi kilpailuun sairaana, kuumemittarissa elohopea kun nousi pahimmillaan jopa 39 asteeseen. Edessä oli 17 erikoiskokeen urakka yhteispituudeltaan reilut 380 kilometriä.

– Odotan kisan alkua kuin pieni lapsi joulupukkia. Kuuden nopeimman joukkoon olisi tarkoitus mahtua. Vielä ei jännitä, mutta perjantai-aamuna on varmasti ainakin muutama perhonen mahassa. Jos selviydyn kunnialla kolmesta ensimmäisestä erikoiskokeesta, niin sitten ei pitäisi olla enää suurempaa hätää. Ne ovat nimittäin sen verran kapeita, että yhteenkään virheelliseen ajolinjaan ei ole varaa, Rovanperä pohti ennen kilpailua.

Kilpailun alla Rovanperä pääsi ajamaan testiä kahden päivän ajan ja nuo testit olivatkin äärimmäisen tärkeät, eihän puuppolalainen ollut Peugeot 206 WRC -autoa koskaan aiemmin ajanut metriäkään.

– Auto on todella hyvä. Paras millä olen koskaan aikaisemmin ajanut. Se on täysin valmis ralliauto. Minun ei ole tarvinnut keskittyä testeissä kuin hienosäätöön, eli muokata sitä omaan ajotyyliin sopivaksi, Rovanperä kehui.

“Koitahan saada se ukkosi rauhoittumaan”

Ensimmäisellä erikoiskokeela Grönholm oli odotetusti koko porukan nopein, Rovanperän kellottaessa kuudenneksi nopeimman ajan. Toisella erikoiskokeella koettiin kuitenkin dramaattisia hetkiä, kun Grönholm joutui keskeyttämään Peugeotin moottoriongelmien seurauksena ja avauspätkän jälkeen toisena ollut Richard Burns täräytti Subarunsa lumihankeen. Rovanperä huomasi ajamansa pohja-ajan myötä nousseensa kilpailun johtoon, 1,9 sekunnin turvin ennen Colin McRaeta.

Peugeot-tallissa ilmeet kuitenkin vakavoituivat kolmannen erikoiskokeen aikana, kun Rovanperällä oli ongelmia autonsa kanssa, eikä kuumesairaasta Auriolista ollut taistelemaan kärkisijoista. Rovanperän aika kolmospätkällä riitti vasta 13. sijaan, mutta kun McRae ajoi ulos ja muutenkin kärkiporukassa hajontaa oli enemmän kuin laki sallii, niin 14 sekuntia pohja-ajasta jäänyt Rovanperä putosi kokonaistilanteessa vain yhden sijan. Eroa kärkeen oli 2,7 sekuntia.

– Jarrut hävisivät kokonaan! Ihmeen vähän kuitenkin jäätiin, Rovanperä kommentoi kolmannen erikoiskokeen tapahtumia.

Perjantain ja kilpailun kuuden ensimmäisen erikoiskokeen jälkeen Rovanperä saapui yötauolle sijalla kaksi. Kärkipaikan oli ottanut haltuunsa Fordin Carlos Sainz, jonka johtomarginaali Rovanperään oli 13,2 sekuntia. Lauantain avauspätkällä Sainzin johto kasvoi, mutta toisella erikoiskokeella tilanne kärjessä kiristyi. Rovanperä löi espanjalaisen peräti 14,5 sekunnilla ja kokonaistilanteessa kaksikon välinen ero oli enää 0,3 sekuntia.

Toisen ajopäivän kolmannella erikoiskokeella Sainzin ongelmat saivat jatkoa, vuosien 1990 ja 1992 maailmanmestari putosi neljänneksi, kun taas kärkeen nousseelle Rovanperälle todelliseksi haastajaksi oli noussut Tommi Mäkinen. Perjantain jälkeen Mäkinen oli jäänyt Rovanperästä 22,4 sekuntia, mutta ennen lauantain kahta viimeistä erikoiskoetta ero oli kaventunut 10,2 sekuntiin.

– Koitahan saada se ukkosi rauhoittumaan, Rovanperä oli todennut 10. erikoiskokeen maalissa Mäkisen sen aikaiselle avovaimolle.

Kun kaksi ajopäivää oli takana ja 17 erikoiskokeen urakasta 12 erikoiskoetta ajettu, oli Rovanperän johto toiseksi nousseeseen Mäkiseen nähden 7,3 sekuntia. Jäljellä oli vielä neljä erikoiskoetta yhteispituudeltaan reilut 97 ek-kilometriä. Siinä missä Rovanperä metsästi uransa avausvoittoa rallin MM-sarjassa, oli Mäkinen jo tuossa vaiheessa rallin nelinkertainen maailmanmestari ja Ruotsin MM-rallin kolminkertainen voittaja.

Harvassa oli ne, jotka näistä lähtökohdista laittoivat rahansa Rovanperän voitolle.

“Turha puhua, että perheenlisäys hidastaisi vauhtia”

Sunnuntain kahdella ensimmäisellä erikoiskokeella Rovanperä oli molemmilla Mäkistä nopeampi. Kolmannella erikoiskokeella Mäkinen kavensi eroa parilla sekunnilla, mutta neljännellä Rovanperä kuittasi takaisin. Kun ajamatta oli vielä viimeinen erikoiskoe, 21,2-kilometrinen Hagfors, oli Rovanperän johto Mäkiseen 18,6 sekuntia. Mäkinen pisti vielä kaiken peliin viimeisellä erikoiskokeella, mutta ajoi ulos ja keskeytti. Rovanperän ja kartanlukija Risto Pietiläisen juhlat olivat valmiit alkamaan.

– Viimeiset 20 kilometriä tuntuivat loputtomilta. Olen aina tiennyt pystyväni ajamaan samaa vauhtia kuin muutkin, mutta vasta nyt sain siihen kunnon mahdollisuuden. Tämä oli hieno hyvitys viimeisten neljän vuoden vaikeuksille. Ensimmäinen voitto on aina makein ja arvokkain. Olen aina uskonut kykyihini. Onnekseni pääsin vihdoin todistamaan sen muille. Tämä on fantastinen hetki elämässäni, voitosta liikuttunut Rovanperä hehkutti rallin maalissa.

Rovanperästä tuli 20 vuotta sitten rallin MM-sarjan historian 12. suomalainen osakilpailuvoittaja ja yhteensä suomalaiskuljettajat olivat voittaneet tuolloin 116 MM-rallia. Harrin juhliessa Ruotsin MM-rallin voittoa, oli Harrin poika Kalle 134 päivän ikäinen. Tämän huomioi kisaraportissaan muun muassa viikkolehti Apu.

– Ruotsin rallin voittopokaalin Harri vei kotiin vaimon ja nelikuukautisen Kalle-pojan ihailtavaksi. Harrin kohdalla on siis turha puhua siitä, että perheenlisäys hidastaisi vauhtia rallipoluilla, Apu-lehti kirjoitti.

Kilpailun päätöspäivänä kärjessä ajaneelle Rovanperälle harmaita hiuksia aiheuttivat muun muassa yhden erikoiskokeen starttiin sammunut auto, sekä Michelinin tekemät väärät rengasvalinnat.

– Ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen perjantai-iltana huomasin myös voiton olevan tarjolla, kun pääsimme eroon jarruongelmista. Tallin johto käski ensin tuomaan auton maaliin saakka, mutta lauantai-iltana annettiin lupa ajaa kovempaa ja sunnuntaina suorastaan yllytettiin lyömään kaasu pohjaan. Keskityin koko ajan omaan suoritukseeni, enkä seurannut muiden tekemisiä, Rovanperä korosti.

Huipputasainen mestaruustaistelu, Burns korjasi potin

Urheilussa, kuten elämässä yleensäkin, jossittelu tunnetusti on turhaa. Eikä urheilijat varsinkaan huipulla siihen syyllisty, mutta sen sijaan sallittakoon se ainakin medialle. On nimittäin varsin erikoista, että kun rallin MM-sarjan 2000-luvun läheltä-piti-mestaruuksia on vuosien varrella puitu, ei esiin ole oikeastaan kertaakaan noussut Harri Rovanperän nimi. Rovanperän osalta kaudella 2001 maailmanmestaruus kun oli kuitenkin varsin lähellä.

Tuohon aikaan MM-pisteissä voiton ja esimerkiksi viidennen sijan välinen ero ei ollut niin suuri kuin nykyisin, kaudella 2001 voitosta kun palkittiin kymmenellä pisteellä ja MM-pisteitä jaettiin kuudelle parhaalle kuljettajalle. Maailmanmestaruuden voittanut Richard Burns vei nimiinsä 14 ajetusta osakilpailusta vain yhden, kun taas loppupisteissä sijoille kaksi, kolme ja neljä päätyneet McRae, Mäkinen ja Grönholm voittivat jokainen kolme osakilpailua.

Kärkiviisikko mahtui kahdeksan pisteen sisään ja siinä missä Burns joutui keskeyttämään kauden aikana neljä kertaa, jäi Grönholmin kilpailu kesken peräti kahdeksan kertaa! Siitä huolimatta Grönholm hävisi Burnsille vain kahdeksalla pisteellä. Grönholmin kanssa tasapisteisiin ylsi Rovanperä, joka ajoi 12 osakilpailua, muiden taistellessa MM-pisteistä kauden kaikissa 14 osakilpailussa.

Heti voittoisan Ruotsin MM-rallin jälkeen Rovanperä sai iloisia uutisia, kun Peugeot-talli ilmoitti Rovanperän ajavan kauden aikana vähintään 10 MM-rallia, aiemmin sovitun seitsemän MM-rallin sijaan.

– Käytännössä se merkitsee sitä, että taistelen ainakin teoriassa maailmanmestaruudesta, itsevarma Rovanperä sanoi sopimusmuutoksen jälkeen.

Mestaruushaaveet kokivat Rovanperän kohdalla kolauksen jo heti Ruotsin voiton jälkeisissä osakilpailuissa. Portugalissa Rovanperän autosta petti moottori, kun matkaa maaliin oli enää seitsemän erikoiskoetta. Ennen keskeytystään Rovanperä oli turvallisen tuntuisella kolmannella sijalla. Argentiinassa ja Kyproksessa Rovanperän harmina oli jousitus. Argentiinassa sijoitus ennen keskeytystä oli viides ja Kyproksessa matka päättyi jo toisella erikoiskokeella.

Kreikasta, Keniasta, Suomesta ja Uudesta-Seelannista Rovanperä nappasi sijat kolme, kaksi, neljä ja kolme. Ennen neljää viimeistä osakilpailua McRae ja Mäkinen olivat tasapistein kärjessä 40 pisteellä, Burns kolmantena (31) ja Rovanperä neljäntenä (27). Siinä missä McRae ja Mäkinen keräsivät neljästä viimeisestä osakilpailusta vain kaksi ja yksi MM-pistettä, nousi Burns mestariksi kerättyään 13 pistettä. Grönholmin upea loppukausi, 20 pistettä, ei nostanut inkoolaista enää mestaruuteen asti.

Rovanperän erinomaisesta kaudesta kertoo myös se, että hänen kilpailukohtainen pistekeskiarvo oli kärkiviisikosta toiseksi kovin ja sama kuin McRaella. Burnsin pistekeskiarvo oli 3,14 ja McRaella, sekä Rovanperällä tasan kolme. Jos toisaalta Rovanperän mestaruusmahdollisuuksista voidaan jossitella jälkikäteen, niin tätäkään ei ole kovin useasti ääneen sanottu: Mäkinen olisi ilman sitä Ruotsin viimeisen erikoiskokeen ulosajoa rallin viisinkertainen maailmanmestari.

Ruotsin MM-ralli 2001 yleiskilpailun lopputulokset

1) Harri Rovanperä (Peugeot) 3.27.01,1
2) Thomas Rådström SWE (Mitsubishi) + 27,9
3) Carlos Sainz ESP (Ford) + 37,0
4) Toni Gardemeister (Peugeot) + 2.05,3
5) Francois Delecour FRA (Ford) + 2.25,2
6) Petter Solberg NOR (Subaru) + 2.48,5
7) Daniel Carlsson SWE (Toyota) + 3.18,2
8) Kenneth Eriksson SWE (Hyundai) + 3.35,8
9) Colin McRae GBR (Ford) + 4.28,8
10) Bruno Thiry BEL (Skoda) + 5.23,6

Rovanperän keskinopeus: 110,2 km/h
Pohja-ajat: McRae 7, Burns 6, Rovanperä 2, Grönholm 1, Mäkinen 1

MM-pistetilanne 2/14 osakilpailua

1) Tommi Mäkinen 10
1) Harri Rovanperä 10
1) Carlos Sainz 10
4) Thomas Rådström 6
4) Francois Delecour 6
6) Toni Gardemeister 5

MM-pistetilanne 14/14 osakilpailua

1) Richard Burns 44
2) Colin McRae 42
3) Tommi Mäkinen 41
4) Marcus Grönholm 36
5) Harri Rovanperä 36
6) Carlos Sainz 33

 

 

Teksti: Jari Hotti, UrheiluUutiset Motorsport
toimitus@urheiluuutiset.com

Kommentit: Apu, Helsingin Sanomat, Iltalehti
YouTube-video: Rallin MM-sarja


Facebook kommentit